Karvattomuudesta

Karvattomuuden synty ja periytyminen

Kaikki amerikankarvatonterrierit ovat lähtöisin vuonna 1972 tapahtuneesta geenimutaatiosta. Erääseen rottaterrieripentueeseen syntyi narttupentu, joka muutaman viikon ikäisenä heitti karvansa pois. Koiran omistaja alkoi tutkia karvattomuuden periytymistä ns. sisäsiittämällä tuon Josephine-tytön omalla pojallaan, sisaruksia ja serkuksia keskenään jne. Karvattomuusgeeni periytyy samoin kuin sinisilmäisyys (muistathan biologian tunneilta: resessiivinen homotsygootti!): kahden karvattoman koiran pentu on aina karvaton.

Toistaiseksi amerikankarvatonterrieriä saa vielä risteyttää rottaterrierin kanssa. Syntyvät pennut ovat karvallisia karvattomuusgeenin kantajia. Tästä syystä amerikankarvatonterrierit eivät ole kaikki karvattomia vaan pieni osa on karvallisia karvattomia terriereitä J. Rekisterissä näiden rotu on American Hairless Terrier (coated).

Tässä rodussa karvattomuuteen ei liity hammaspuutoksia, kuten useilla muilla karvattomilla roduilla.

Amerikankarvatonterrierit ovat loppukesästä tummimmillaan ja talvella ne "haalistuvat". Näin käy karvakoirienkin iholle, mutta karvojen takia värieroa ei usein edes huomaa.

Karvattoman koiran hoito

Monet ihmiset luulevat, että karvattoman koiran hoito on jotenkin työlästä. Asia on päinvastoin, jos koiran iho vaan on terve: Karvattomasta koirasta ei lähde karvoja eikä se tuo turkissaan kuraa sisälle.

Tervettä ihoa ei myöskään tarvitse rasvata. Myöskään aurinkovoidetta ei tarvita, jos koira voi hakeutua varjoon aurinkoisella säällä.

Kerran ollessamme Tellan iho-oireiden takia eläinlääkärillä, kysyin onko karvattomia koiria paljon hoidettavana ihon takia. Eläinlääkäri vastasi, että ehkä on mutta se ei välttämättä kerro karvattomuuden aiheuttavan ongelmia. ”Ette tekään olisi edes huomanneet näitä oireita, jos koiranne olisi pitkäkarvainen”, hän sanoi.

Pesemme koiraamme ehkä useammin kuin karvakoiria keskimäärin pestään. Sekin johtuu enemmänkin meistä ihmisistä kuin koirasta: allerginen ihminen pärjää paremmin, kun koira on puhdas.

Säänmukainen pukeutuminen

Karvattomuus ei haittaa ulkoilua, kun puet koirasi sään mukaan. Meillä ohjenuorana on laittaa koiralle vaatetta sen mukaan, mitä ihminen tarvitsisi päällensä juoksulenkille. Kesähelteillä karvattomuus on etu: koira nautiskelee onnellisena auringosta sillä aikaa kun karvakaverit läähättäen etsivät vettä ja varjopaikkaa.

Koiran vaatteisiin saa kyllä käytettyä pienen omaisuuden mutta emme ole tällaista kyllä Suomessa vielä tavanneet. Meillä vaatetta on niukanlaisesti. Vaatevalikoimaamme kuuluu:

Ohut trikoohaalari, ”pyjama”, jota käytämme kesällä metsässä, jos on hyttysiä. Ohut haalari on päällä myös rajummissa leikeissä tai hankalassa maastossa, jotta ihoon ei tule raappeita.

Fleecehaalari on meillä käytetyin vaate. Siinä on tosi korkea kaulus, joten se suojaa myös kaulaa ja päätä.

Sadeviitta puetaan haalarin päälle, jos sataa tosi paljon (ja koira silti suostuu ulos…).

Toppahaalaria käytetään talvipakkasilla ja silloin päässä on yleensä myssy. Kovilla pakkasilla laitetaan myös hännänlämmitin ja fleecetossut. 

Vaatteet meille on tehnyt mittatilaustyönä Luna-Shop. Aikomuksena on opetella itsekin tekemään vaatteita – jonain päivänä, ehkä sitten eläkkeellä.

TellanTalvimuotia.jpg